<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Uutiset &#38; blogi &#187; Irmeli Sinkkonen</title>
	<atom:link href="http://www.adage.fi/blogi/author/irmeli-sinkkonen/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.adage.fi/blogi</link>
	<description></description>
	<lastBuildDate>Fri, 13 Jan 2012 13:07:00 +0000</lastBuildDate>
	<language>en</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	<generator>http://wordpress.org/?v=3.0.1</generator>
		<item>
		<title>Kirjan käytettävyydestä</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2008/kirjan-kaytettavyydesta/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2008/kirjan-kaytettavyydesta/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 17 Mar 2008 12:47:41 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Irmeli Sinkkonen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[Käytettävyystesti]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blog/?p=56</guid>
		<description><![CDATA[Minulle tuli eilen Pohjanmaalta soitto, kysyttiin kirjan käytettävyydestä. Tuotapa ei ole tullut ajateltuakaan sitten 90-luvun, jolloin saimme käteemme ensimmäisen kunnon käytettävyyslukemiston: yli 2000 sivua ja kovat kannet. Kuvittelimme mielessämme otsikot: &#8220;Käytettävyyskirja tappoi tutkijan&#8221; ja kestovitsinä oli varoittaa aina seuraavaa lukijaa lukemasta kirjaa sängyssä selällään kirja kasvojen yläpuolella.  Varsinkin jos tapaa nukahtaa lukiessa. Kirjan käytettävyyteen toki [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2008/kirjan-kaytettavyydesta/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Behaviorismia verkossa.</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2007/behaviorismia-verkossa/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2007/behaviorismia-verkossa/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 24 Jan 2007 17:52:43 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Irmeli Sinkkonen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[Verkkopalvelut]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blog/?p=47</guid>
		<description><![CDATA[Tulen käsittelemään muutamassa peräkkäisessä blogissani opetusympäristöjä ja opetusohjelmia verkossa. Opetuksesta ei voi kirjoittaa tai puhua suomatta ensin jonkin verran aikaa tärkeimmille opetuskäsityksille, niin erilaisesta lähtökohdasta ne oppimista lähestyvät ja niin erilaisia opetusohjelmia niiden pohjalle syntyy. Verkko-oppimisympäristöt näyttävät kehittyvän hitaasti mutta varmasti. Oppimateriaalista juuri verkossa on paljon etua. Oppimisen voi aikatauluttaa itselle sopivaksi. Opetus on muiden [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2007/behaviorismia-verkossa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Ideakeskeistä suunnittelua</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2006/ideakeskeista-suunnittelua/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2006/ideakeskeista-suunnittelua/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 07 Dec 2006 14:58:44 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Irmeli Sinkkonen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Hyvät käytännöt]]></category>
		<category><![CDATA[Käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[Käyttäjäkeskeinen suunnittelu]]></category>
		<category><![CDATA[Käyttäjäkokemus]]></category>
		<category><![CDATA[Verkkopalvelut]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blog/?p=38</guid>
		<description><![CDATA[Verkkojulkaisemisen lapsuusvuosina sanottiin verkkosivujen tuottajien suunnittelevan sivuja toisilleen, graafikoiden toisilleen ja suunnittelijoiden toisilleen ”pistäpä paremmaksi” -tyylillä. Tämä oli luonnollista, koska ensimmäisen kerran IT-puolella päästiin tekemään julkista materiaalia. Multimedia oli kova juttu, välineillä pystyi tekemään kaikkea kivaa ja verkkojärjestelmien merkitys oli lähinnä siinä, että firma, laitos, museo tai mikä tahansa, oli näkyvissä. Muistan näiltä ajoilta oppilaan, [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2006/ideakeskeista-suunnittelua/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Käyttöliittymät ja käytettävyys</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2004/kayttoliittymat-ja-kaytettavyys/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2004/kayttoliittymat-ja-kaytettavyys/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 30 Dec 2004 21:00:39 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Irmeli Sinkkonen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[Käyttäjäkeskeinen suunnittelu]]></category>
		<category><![CDATA[Menetelmät]]></category>
		<category><![CDATA[Ohjelmistot]]></category>
		<category><![CDATA[Verkkopalvelut]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blogi/?p=118</guid>
		<description><![CDATA[Käyttöliittymän tekeminen tietojärjestelmään tai muuhun tietotuotteeseen on vaativa työ, joka vieläkin liian usein tehdään kuvainnollisesti vasemmalla kädellä. Miksi nähdä vaivaa yhden käyttöliittymän takia? Kannattaa miettiä, miksi tuote ylipäätään tehdään. Mikä sen tarkoitus on? Jos se on Web-sivu, käytettävyys on sen elinehto. Vaikeakäyttöistä sivustoa ei kukaan käytä, ja siihen käytetyt rahat on heitetty hukkaan. Esimerkki elävästä [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2004/kayttoliittymat-ja-kaytettavyys/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Esteetön vai käytettävä?</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2004/esteeton-vai-kaytettava/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2004/esteeton-vai-kaytettava/#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 30 Nov 2004 09:27:40 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Irmeli Sinkkonen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Hyvät käytännöt]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blogi/?p=259</guid>
		<description><![CDATA[Huomioonottava verkkosivusto on helppokäyttöinen ja esteetön. Esteettömyyttä tarkastellaan usein erillään käytettävyydestä. Joskus myös ajatellaan, että esteettömyys on jotain ylimääräistä tai että esteettömyys voidaan lisätä pintasilaukseksi käyttöliittymän päälle. Käytettävyydestäkin ajatellaan, että se on jotain irrallista, joka puolestaan voidaan lisätä valmiin tuotteen päälle. Nämä ajatukset ovat päälaellaan. Tällä hetkellä esteettömyys tarkoittaa tiettyjen käyttäjätyyppien huomioon ottamista esimerkiksi niin, [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2004/esteeton-vai-kaytettava/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Käyttöliittymät ja käytettävyys</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2004/kayttoliittymat-ja-kaytettavyys-2/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2004/kayttoliittymat-ja-kaytettavyys-2/#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 30 Nov 2004 09:20:57 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Irmeli Sinkkonen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Hyvät käytännöt]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blogi/?p=255</guid>
		<description><![CDATA[Käyttöliittymän tekeminen tietojärjestelmään tai muuhun tietotuotteeseen on vaativa työ, joka vieläkin liian usein tehdään kuvainnollisesti vasemmalla kädellä. Miksi nähdä vaivaa yhden käyttöliittymän takia? Kannattaa miettiä, miksi tuote ylipäätään tehdään. Mikä sen tarkoitus on? Jos se on Web-sivu, käytettävyys on sen elinehto. Vaikeakäyttöistä sivustoa ei kukaan käytä, ja siihen käytetyt rahat on heitetty hukkaan. Esimerkki elävästä [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2004/kayttoliittymat-ja-kaytettavyys-2/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Käsittämättömät käsitteet</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2003/kasittamattomat-kasitteet/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2003/kasittamattomat-kasitteet/#comments</comments>
		<pubDate>Sun, 30 Nov 2003 09:09:12 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Irmeli Sinkkonen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Käytettävyys]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blogi/?p=248</guid>
		<description><![CDATA[Käsite = ajattelun luoma abstraktinen hahmo, ajattelulla tarkistettu mielle (Nykysuomen sanakirja, lyhentämätön kansanlaitos, WSOY 1966). Käsitteen käsitettä voi lähestyä monesta näkökulmasta, monesta tieteestä. Itse lähestyn sitä kognitiivisen psykologian kautta ja ajattelen käsitteen olevan ajattelun yksikkö. Käsite vastaa jotain todellisuutta ajatuksissamme ja puheissamme. Sillä on yleensä nimi ja joukko ominaisuuksia, jolloin sitä voi ajatella. Käsitteessä on [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2003/kasittamattomat-kasitteet/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Käytettävyyssanasto</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2002/kaytettavyyssanasto/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2002/kaytettavyyssanasto/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 30 Dec 2002 21:00:58 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Irmeli Sinkkonen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Esteettömyys]]></category>
		<category><![CDATA[Käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[Käytettävyystesti]]></category>
		<category><![CDATA[Käyttäjäkeskeinen suunnittelu]]></category>
		<category><![CDATA[Menetelmät]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blogi/?p=110</guid>
		<description><![CDATA[Käytettävyyden psykologia -kirjan sanasto www-versiona. Siirry kirjaimeen: A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö Aa Abduktiivinen päättely, abduktio (abduction) on deduktiolle käänteinen päättely, jossa pyritään parhaaseen selitykseen jostain ilmiöstä. Abduktiossa tehdään hypoteesi jostain, [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2002/kaytettavyyssanasto/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Mikä on käytettävyystesti?</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2002/mika-on-kaytettavyystesti/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2002/mika-on-kaytettavyystesti/#comments</comments>
		<pubDate>Sat, 30 Nov 2002 08:43:22 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Irmeli Sinkkonen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Käytettävyystesti]]></category>
		<category><![CDATA[Menetelmät]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blogi/?p=227</guid>
		<description><![CDATA[Tuotteen käytettävyyden rakentamiseksi ja varmistamiseksi on olemassa suuri joukko menetelmiä. Näistä menetelmistä keskeisimmät ovat käyttäjien tehtävien, osaamisen ja toimintaympäristön selvittäminen ja dokumentointi sekä käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestaus. Käytettävyysmenetelmät voidaan useimmissa tapauksissa liittää lisävaiheiksi yrityksen perinteiseen tuotekehitysprosessiin. Käytettävyystestaus on joustava menetelmä, jota muuntelemalla saadaan tuotteen käytöstä monenlaista tietoa. Sitä voi käyttää hyvin erilaisten tuotteiden testaamiseen. Teknillisen [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2002/mika-on-kaytettavyystesti/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Käytettävyystestin suorittaminen</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2002/kaytettavyystestin-suorittaminen/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2002/kaytettavyystestin-suorittaminen/#comments</comments>
		<pubDate>Sat, 30 Nov 2002 08:40:35 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Irmeli Sinkkonen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Hyvät käytännöt]]></category>
		<category><![CDATA[Käytettävyystesti]]></category>
		<category><![CDATA[Menetelmät]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blogi/?p=222</guid>
		<description><![CDATA[Käytettävyystestauksessa on karkeasti jaettuna kolme osaa: Testaussuunnitelman laatiminen. Käytettävyystestin suorittaminen. Käytettävyystestin analysointi ja testiraportin laatiminen. Käytettävyystestiin kannattaa liittää myös käytettävyyden arviointi. Näiden vaiheiden sisältö riippuu testityypistä eli ollaanko suorittamassa kvantitatiivista vai kvalitatiivista testiä. Kvantitatiivisella käytettävyystestillä tarkoitetaan testiä, jossa mitataan käyttöliittymän laatua joko verrattuna annettuihin käytettävyystavoitteisiin tai johonkin verrokkituotteeseen. Kvalitatiivisella käytettävyystestillä pyritään löytämään tuotteesta niin monta [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2002/kaytettavyystestin-suorittaminen/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>

