<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Uutiset &#38; blogi &#187; Ohjelmistot</title>
	<atom:link href="http://www.adage.fi/blogi/aiheet/tuotteet/ohjelmistot/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.adage.fi/blogi</link>
	<description></description>
	<lastBuildDate>Mon, 21 Jun 2010 07:12:59 +0000</lastBuildDate>
	<generator>http://wordpress.org/?v=2.9.1</generator>
	<language>en</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
			<item>
		<title>Firefox 2 &lt; Firefox 1.5</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2007/firefox-2-firefox-15/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2007/firefox-2-firefox-15/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 01 Mar 2007 07:43:36 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Jarmo Parkkinen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Hyvät käytännöt]]></category>
		<category><![CDATA[Käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[Ohjelmistot]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blog/?p=51</guid>
		<description><![CDATA[Olen esimerkki porttiteorian toimivuudesta. Alamäkeni alkoi Lynx -selaimesta, josta ainakin Mosaicin, Netscapen, IEn, Operan kautta olen siirtynyt Firefoxiin. Ja nyt siis Firefoxin versioon 2.0.0.2. Mutta Firefox 2 on huonompi kuin 1.5.
Tai FF 2 saattaa olla kokonaisuudeltaan parempi kuin 1.5, mutta sen täbienkäsittely(* on huonompi.
Siinä missä Firefox 1,5:n täbien asettelu tuki käyttämälläni leveydellä ainakin kahtakymmentä yhtäaikaista [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2007/firefox-2-firefox-15/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Kärsitkö viestinkarkailusta?</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2007/karsitko-viestinkarkailusta/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2007/karsitko-viestinkarkailusta/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 26 Jan 2007 12:59:16 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Jarmo Parkkinen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Hyvät käytännöt]]></category>
		<category><![CDATA[Käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[Käyttäjäkokemus]]></category>
		<category><![CDATA[Ohjelmistot]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blog/?p=49</guid>
		<description><![CDATA[Viestinkarkailu &#8211; eli sähköpostin pidätysvaikeus &#8211; on minulla toistuva vaiva. Pääsyyllinen siihen on Outlookin sähköpostinkirjoituskentän oikopolku ctrl-enter, joka lähettää viestin sen enempää kyselemättä.
Olen kirjoittanut aiemmin oikopolkunäppäinten positiivisesta vaikutuksesta käyttäjäkokemukseen. Oikopolkujen määrällä ja laadulla on kuitenkin rajoituksensa, ja Outlookin esimerkki muistuttaa muutamista niistä.
1) Peruuttamattoman toiminnon oikopolkupainike saa olla vain Enter tai Esc. Esimerkiksi lomakkeen tallentaminen WWW-sivulla [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2007/karsitko-viestinkarkailusta/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Google gadgets &#8211; oikopolku Vistaan?</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2006/google-gadgets-oikopolku-vistaan/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2006/google-gadgets-oikopolku-vistaan/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 04 Oct 2006 10:44:01 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Jarmo Parkkinen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[Käyttäjäkokemus]]></category>
		<category><![CDATA[Ohjelmistot]]></category>
		<category><![CDATA[Verkkopalvelut]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blog/?p=21</guid>
		<description><![CDATA[Olen antaumuksellinen nörtti. Olen käyttänyt Googlen personoitua kotisivua, joka on nimetty jostain kumman syystä Google IG:ksi, siitä asti kun se julkaistiin.
PC- ja Windows-käyttäjänä minulla ei ole ollut pääsyä Mac-tietokoneiden gadgetteihin, Dashboard Widgetteihin. Tästä syystä Google gadgets sai minut hyvälle tuulelle heti ilmestymisensä jälkeen. Nyt Google on julkaissut gadgettinsa vapaampaan levitykseen, niin että kuka vain voi [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2006/google-gadgets-oikopolku-vistaan/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Käyttöliittymät ja käytettävyys</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2004/kayttoliittymat-ja-kaytettavyys/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2004/kayttoliittymat-ja-kaytettavyys/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 30 Dec 2004 21:00:39 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Irmeli Sinkkonen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[Käyttäjäkeskeinen suunnittelu]]></category>
		<category><![CDATA[Menetelmät]]></category>
		<category><![CDATA[Ohjelmistot]]></category>
		<category><![CDATA[Verkkopalvelut]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blogi/?p=118</guid>
		<description><![CDATA[Käyttöliittymän tekeminen tietojärjestelmään tai muuhun tietotuotteeseen on vaativa työ, joka vieläkin liian usein tehdään kuvainnollisesti vasemmalla kädellä.
Miksi nähdä vaivaa yhden käyttöliittymän takia? Kannattaa miettiä, miksi tuote ylipäätään tehdään. Mikä sen tarkoitus on? Jos se on Web-sivu, käytettävyys on sen elinehto. Vaikeakäyttöistä sivustoa ei kukaan käytä, ja siihen käytetyt rahat on heitetty hukkaan.
Esimerkki elävästä elämästä takavuosilta: [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2004/kayttoliittymat-ja-kaytettavyys/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Käytettävyys, mitä se on?</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2001/kaytettavyys-mita-se-on/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2001/kaytettavyys-mita-se-on/#comments</comments>
		<pubDate>Sun, 30 Dec 2001 21:00:19 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Jarmo Parkkinen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Kodinelektroniikka]]></category>
		<category><![CDATA[Käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[Käyttäjäkokemus]]></category>
		<category><![CDATA[Ohjelmistot]]></category>
		<category><![CDATA[Puhelimet]]></category>
		<category><![CDATA[Verkkopalvelut]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blogi/?p=128</guid>
		<description><![CDATA[Tietokoneohjelman, TV:n kaukosäätimen tai kännykän käyttöliittymä on laitteen se osa jonka käyttäjä näkee. Käytettävyydeltään hyvän laitteen käyttöliittymä on helppokäyttöinen, tehokas ja miellyttävä.
Helppokäyttöisyys on mainosten perusteella itsestäänselvyys. Eri matkapuhelinvalmistajat hehkuttavat ilmoituksissaan kuinka nopeasti puhelinta oppii käyttämään. Apple-tietokoneet ovat pitkään kertoneet olevansa helppokäyttöisiä, ja Internet-operaattorien palvelupaketit pitävät helppokäyttöisyyttään tärkeimpänä ominaisuutenaan.
Käytännössä helppokäyttöisyys ei olekaan itsestään selvää. Uuden tietokoneohjelman [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2001/kaytettavyys-mita-se-on/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Luonnollinen dialogi graafisessa käyttöliittymässä</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2001/luonnollinen-dialogi-graafisessa-kayttoliittymassa/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2001/luonnollinen-dialogi-graafisessa-kayttoliittymassa/#comments</comments>
		<pubDate>Sat, 31 Mar 2001 21:00:13 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Irmeli Sinkkonen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Käyttäjäkeskeinen suunnittelu]]></category>
		<category><![CDATA[Menetelmät]]></category>
		<category><![CDATA[Ohjelmistot]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/julkaisut/blogi/?p=66</guid>
		<description><![CDATA[Nielsenin heuristiikkojen eli suunnittelusääntöjen ensimmäinen kohta on: &#8220;Käytä yksinkertaista ja luonnollista dialogia&#8221;. Tämä sääntö on ehkä kaikkein monimuotoisin ja vaikeimmin tyhjentävästi käytäntöön sovellettavissa. Se on myös erittäin tärkeä ja keskeinen periaate millaisen käyttöliittymän suunnittelussa tahansa. Mikälainen on luonnollinen dialogi?
Yksi tapa, jolla sääntöön pääsee käsiksi, on miettimällä negaation kautta niitä ei-luonnollisia dialogeja, joihin on törmännyt. Käytettävyystestauksessa [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2001/luonnollinen-dialogi-graafisessa-kayttoliittymassa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Yrityksen käyttöliittymästandardi</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2001/yrityksen-kayttoliittymastandardi/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2001/yrityksen-kayttoliittymastandardi/#comments</comments>
		<pubDate>Sat, 31 Mar 2001 21:00:06 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Irmeli Sinkkonen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Hyvät käytännöt]]></category>
		<category><![CDATA[Käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[Ohjelmistot]]></category>
		<category><![CDATA[Verkkopalvelut]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/julkaisut/blogi/?p=62</guid>
		<description><![CDATA[Talon oman GUI-tyylioppaan eli käyttöliittymästandardin luominen on kohtuullisen iso ponnistus, mutta sen tekeminen kannattaa. Tyylioppaan tekee usein tuotteen kehittäjäorganisaatio, mutta sen voi tehdä myös tuotteita ostava organisaatio liittääkseen sen vaatimuserittelyyn. Tällöin tuotteen toimittavan yrityksen on noudatettava sitä kaupan saadakseen. Näin sellainenkin yritys, joka teettää tietojärjestelmiä useassa yrityksessä saa tuotteistaan yhtenäisiä.
Parhaimmillaan tyyliopas auttaa ja nopeuttaa suunnittelutyötä. [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2001/yrityksen-kayttoliittymastandardi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>
