<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Uutiset &#38; blogi &#187; Käytettävyys</title>
	<atom:link href="http://www.adage.fi/blogi/aiheet/teemat/kaytettavyys/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.adage.fi/blogi</link>
	<description></description>
	<lastBuildDate>Mon, 21 Jun 2010 07:12:59 +0000</lastBuildDate>
	<generator>http://wordpress.org/?v=2.9.1</generator>
	<language>en</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
			<item>
		<title>Google Analytics ja käytettävyystutkimus</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2009/google-analytics-ja-kaytettavyystutkimus/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2009/google-analytics-ja-kaytettavyystutkimus/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 12 Nov 2009 08:20:11 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Janne Tompuri</dc:creator>
				<category><![CDATA[Hyvät käytännöt]]></category>
		<category><![CDATA[Käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[Verkkopalvelut]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blogi/?p=135</guid>
		<description><![CDATA[Google Analytics on ilmainen ja suosittu www-palvelun käytön seurantatyökalu. Palasin Analyticsiin pitkän tauon jälkeen huomatakseni, että se on kehittynyt varsin tehokkaaksi työkaluksi www-palvelun kehittämisessä.
Lokidatan hyödyntäminen
Lokidatan hyödyntämiseen www-palvelun käytettävyyden tai käyttökokemuksen kehittämisessä on suhtauduttu käytettävyyspiireissä hyvin varovaisesti tai jopa kriittisesti. Varaukset ovat liittyneet datan tulkintaan (käyttäjää tai hänen tavoitteitaan ei tunneta) sekä datan tarkkuuteen ja luotettavuuteen [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2009/google-analytics-ja-kaytettavyystutkimus/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Yli 200 sähköistä ääntä hukkaan</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2008/yli-200-sahkoista-aanta-hukkaan/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2008/yli-200-sahkoista-aanta-hukkaan/#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 28 Oct 2008 14:11:36 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Janne Tompuri</dc:creator>
				<category><![CDATA[Käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[Käytettävyystesti]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blog/?p=58</guid>
		<description><![CDATA[Kunnallisvaalien sähköisen äänestyksen kokeilussa törmättiin vakavaan käytettävyysongelmaan:
&#8220;Oikeusministeriön selvityksen mukaan äänestämisen epäonnistuminen johtui siitä, ettei äänestäjä painanut OK-painiketta ennen kuin poisti koneesta sähköisen äänestyskortin. Tällöin annettu ääni ei kirjautunut sähköiseen vaaliuurnaan. […] Oikeusministeriön mukaan järjestelmän testauksessa ei tullut esille mahdollisuus, että äänestäjä voisi keskeyttää koneella äänestämisen erehdyksessä.” (HS)

Mielenkiintoista, jos järjestelmää on todella käytettävyystestattu eikä tuota virhemahdollisuutta [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2008/yli-200-sahkoista-aanta-hukkaan/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Käytettävyys ja käyttökokemus</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2008/kaytettavyys-ja-kayttokokemus/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2008/kaytettavyys-ja-kayttokokemus/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 11 Apr 2008 12:51:04 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Janne Tompuri</dc:creator>
				<category><![CDATA[Käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[Käyttäjäkokemus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blog/?p=57</guid>
		<description><![CDATA[Kommentoin erään blogin keskustelua käytettävyyden ja käyttökokemuksen eroista. Aihe on varsin ajankohtainen, joten julkaisen kommenttini hieman muokattuna myös täällä.
Käsitteitä &#8220;käytettävyys&#8221; ja &#8220;käyttökokemus&#8221; käytetään varsin usein lähes synonyymeina. Lisäksi &#8220;käyttökokemus&#8221; jää useissa yhteyksissä tarkemmin määrittelemättä. Voisikin ajatella, että koko käsite on tarpeeton. En kuitenkaan pidä käytettävyyden ja käyttökokemuksen erottamista käsitteellisesti toisistaan ongelmana, vaikka käytettävyyden käsitteen alaa [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2008/kaytettavyys-ja-kayttokokemus/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Kirjan käytettävyydestä</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2008/kirjan-kaytettavyydesta/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2008/kirjan-kaytettavyydesta/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 17 Mar 2008 12:47:41 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Irmeli Sinkkonen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[Käytettävyystesti]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blog/?p=56</guid>
		<description><![CDATA[Minulle tuli eilen Pohjanmaalta soitto, kysyttiin kirjan käytettävyydestä. Tuotapa ei ole tullut ajateltuakaan sitten 90-luvun, jolloin saimme käteemme ensimmäisen kunnon käytettävyyslukemiston: yli 2000 sivua ja kovat kannet. Kuvittelimme mielessämme otsikot: &#8220;Käytettävyyskirja tappoi tutkijan&#8221; ja kestovitsinä oli varoittaa aina seuraavaa lukijaa lukemasta kirjaa sängyssä selällään kirja kasvojen yläpuolella.  Varsinkin jos tapaa nukahtaa lukiessa.
Kirjan käytettävyyteen toki vaikuttaa [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2008/kirjan-kaytettavyydesta/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Firefox 2 &lt; Firefox 1.5</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2007/firefox-2-firefox-15/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2007/firefox-2-firefox-15/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 01 Mar 2007 07:43:36 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Jarmo Parkkinen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Hyvät käytännöt]]></category>
		<category><![CDATA[Käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[Ohjelmistot]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blog/?p=51</guid>
		<description><![CDATA[Olen esimerkki porttiteorian toimivuudesta. Alamäkeni alkoi Lynx -selaimesta, josta ainakin Mosaicin, Netscapen, IEn, Operan kautta olen siirtynyt Firefoxiin. Ja nyt siis Firefoxin versioon 2.0.0.2. Mutta Firefox 2 on huonompi kuin 1.5.
Tai FF 2 saattaa olla kokonaisuudeltaan parempi kuin 1.5, mutta sen täbienkäsittely(* on huonompi.
Siinä missä Firefox 1,5:n täbien asettelu tuki käyttämälläni leveydellä ainakin kahtakymmentä yhtäaikaista [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2007/firefox-2-firefox-15/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Käyttäjäkeskeisen intranetin suunnittelun sietämätön ihanuus</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2007/kayttajakeskeisen-intranetin-suunnittelun-sietamaton-ihanuus/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2007/kayttajakeskeisen-intranetin-suunnittelun-sietamaton-ihanuus/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 14 Feb 2007 14:51:06 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Jarmo Parkkinen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Hyvät käytännöt]]></category>
		<category><![CDATA[Käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[Käyttäjäkeskeinen suunnittelu]]></category>
		<category><![CDATA[Verkkopalvelut]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blog/?p=50</guid>
		<description><![CDATA[NN-groupin 10 parasta intranettiä -raportti jättää mainitsematta intranettien keskeisen ongelma-aiheen: navigaatio.
Käytäntö on osoittanut, että intranetit ovat tyypillisesti 2-10 kertaa suurempia kuin yrityksen julkinen sivusto. Suomessa tämä tarkoittaa 3000 &#8211; 3 000 000 sivua. Ja jokaiselle niistä pitäisi päästä silloin kun tarvitsee kyseisen sivun sisältämän tiedon.
5-portaiseen navigaatiorakenteeseen saa periaatteessa mahtumaan &#8220;kivuttomasti&#8221; noin 16 000 sivua. Suuresta [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2007/kayttajakeskeisen-intranetin-suunnittelun-sietamaton-ihanuus/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Kärsitkö viestinkarkailusta?</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2007/karsitko-viestinkarkailusta/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2007/karsitko-viestinkarkailusta/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 26 Jan 2007 12:59:16 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Jarmo Parkkinen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Hyvät käytännöt]]></category>
		<category><![CDATA[Käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[Käyttäjäkokemus]]></category>
		<category><![CDATA[Ohjelmistot]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blog/?p=49</guid>
		<description><![CDATA[Viestinkarkailu &#8211; eli sähköpostin pidätysvaikeus &#8211; on minulla toistuva vaiva. Pääsyyllinen siihen on Outlookin sähköpostinkirjoituskentän oikopolku ctrl-enter, joka lähettää viestin sen enempää kyselemättä.
Olen kirjoittanut aiemmin oikopolkunäppäinten positiivisesta vaikutuksesta käyttäjäkokemukseen. Oikopolkujen määrällä ja laadulla on kuitenkin rajoituksensa, ja Outlookin esimerkki muistuttaa muutamista niistä.
1) Peruuttamattoman toiminnon oikopolkupainike saa olla vain Enter tai Esc. Esimerkiksi lomakkeen tallentaminen WWW-sivulla [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2007/karsitko-viestinkarkailusta/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Behaviorismia verkossa.</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2007/behaviorismia-verkossa/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2007/behaviorismia-verkossa/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 24 Jan 2007 17:52:43 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Irmeli Sinkkonen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[Verkkopalvelut]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blog/?p=47</guid>
		<description><![CDATA[Tulen käsittelemään muutamassa peräkkäisessä blogissani opetusympäristöjä ja opetusohjelmia verkossa. Opetuksesta ei voi kirjoittaa tai puhua suomatta ensin jonkin verran aikaa tärkeimmille opetuskäsityksille, niin erilaisesta lähtökohdasta ne oppimista lähestyvät ja niin erilaisia opetusohjelmia niiden pohjalle syntyy.
Verkko-oppimisympäristöt näyttävät kehittyvän hitaasti mutta varmasti. Oppimateriaalista juuri verkossa on paljon etua. Oppimisen voi aikatauluttaa itselle sopivaksi. Opetus on muiden verkkopalvelujen [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2007/behaviorismia-verkossa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>iPhone ja kosketusnäytön kauheus</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2007/iphone-ja-kosketusnayton-kauheus/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2007/iphone-ja-kosketusnayton-kauheus/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 10 Jan 2007 06:54:34 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Jarmo Parkkinen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Ergonomia]]></category>
		<category><![CDATA[Hyvät käytännöt]]></category>
		<category><![CDATA[Käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[Puhelimet]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blog/?p=46</guid>
		<description><![CDATA[Kun Apple julkaisi iPhonen, joka kuvien perusteella näyttää olevan 90% kosketusnäyttöohjautuva, on hyvä muistutella mieleen kosketusnäyttöjen huonoja puolia.
Kosketusnäytöt eivät tarjoa haptista palautetta. Toisin sanoen sormi ei tiedä, milloin painike on sormen alla ja milloin painike on painettu. Näppäimeltä toiselle siirtyminen hidastuu jonkin verran, ja näppäimen painalluksen viemä aika riippuu enemmän harjoituksen määrästä. Ongelmaa voidaan korjata [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2007/iphone-ja-kosketusnayton-kauheus/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Oikopolku oikopolkuihin</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2007/oikopolku-oikopolkuihin/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2007/oikopolku-oikopolkuihin/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 05 Jan 2007 14:30:42 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Jarmo Parkkinen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Ergonomia]]></category>
		<category><![CDATA[Hyvät käytännöt]]></category>
		<category><![CDATA[Käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[Puhelimet]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blog/?p=43</guid>
		<description><![CDATA[Kirjoitin jokin aika sitten SonyEricssonin ja Nokian eroista, ja kehuin SE:n oikopolkunäppäintä, mutta haukuin epäyhteneväisyyttä. Pienen pohtimisen jälkeen totesin, että SE:n epäyhtenäisyys tuhoaa oikopolkunäppäimen hyödyt. Miksikö näin? No, ensin hieman laskentaa:
SE:n ensimmäisen oikopolkuvalinnan valitseminen vaatii kaksi painallusta ja yhden sormensiirron. Ensin pitää painaa oikopolkunäppäintä, sitten siirtää sormi joystikille, ja sitten painaa joystikkia. Nokian S-60 -sarjan [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2007/oikopolku-oikopolkuihin/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>
