<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Uutiset &#38; blogi &#187; Menetelmät</title>
	<atom:link href="http://www.adage.fi/blogi/aiheet/menetelmat/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.adage.fi/blogi</link>
	<description></description>
	<lastBuildDate>Mon, 21 Jun 2010 07:12:59 +0000</lastBuildDate>
	<generator>http://wordpress.org/?v=2.9.1</generator>
	<language>en</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
			<item>
		<title>Käyttöliittymät ja käytettävyys</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2004/kayttoliittymat-ja-kaytettavyys/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2004/kayttoliittymat-ja-kaytettavyys/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 30 Dec 2004 21:00:39 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Irmeli Sinkkonen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[Käyttäjäkeskeinen suunnittelu]]></category>
		<category><![CDATA[Menetelmät]]></category>
		<category><![CDATA[Ohjelmistot]]></category>
		<category><![CDATA[Verkkopalvelut]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blogi/?p=118</guid>
		<description><![CDATA[Käyttöliittymän tekeminen tietojärjestelmään tai muuhun tietotuotteeseen on vaativa työ, joka vieläkin liian usein tehdään kuvainnollisesti vasemmalla kädellä.
Miksi nähdä vaivaa yhden käyttöliittymän takia? Kannattaa miettiä, miksi tuote ylipäätään tehdään. Mikä sen tarkoitus on? Jos se on Web-sivu, käytettävyys on sen elinehto. Vaikeakäyttöistä sivustoa ei kukaan käytä, ja siihen käytetyt rahat on heitetty hukkaan.
Esimerkki elävästä elämästä takavuosilta: [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2004/kayttoliittymat-ja-kaytettavyys/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Silmänliikkeiden mittaus käytettävyystutkimuksessa</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2003/silmanliikkeiden-mittaus-kaytettavyystutkimuksessa/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2003/silmanliikkeiden-mittaus-kaytettavyystutkimuksessa/#comments</comments>
		<pubDate>Sun, 30 Nov 2003 08:58:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Adage</dc:creator>
				<category><![CDATA[Käytettävyystesti]]></category>
		<category><![CDATA[Menetelmät]]></category>
		<category><![CDATA[Verkkopalvelut]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blogi/?p=239</guid>
		<description><![CDATA[Silmänliikkeiden seurantamenetelmällä voidaan tutkia visuaalista käytettävyyttä tehokkaasti ja nopeasti.
Lähes kaikki tietokoneelta vastaanotettu informaatio on visuaalisessa muodossa ja kulkee silmien kautta. Visuaalisella käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, miten nopeasti ja virheettömästi visuaalista informaatiota voidaan vastaanottaa näytöltä ja tulkita aivoissa (Näsänen, 2001). Silmänliikkeiden seurantamenetelmällä voidaan tutkia visuaalista käytettävyyttä tehokkaasti ja nopeasti.
Visuaalista käytettävyyttä tutkittaessa ihmisen näköjärjestelmän tunteminen on tärkeää, koska [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2003/silmanliikkeiden-mittaus-kaytettavyystutkimuksessa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Käytettävyyssanasto</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2002/kaytettavyyssanasto/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2002/kaytettavyyssanasto/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 30 Dec 2002 21:00:58 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Irmeli Sinkkonen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Esteettömyys]]></category>
		<category><![CDATA[Käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[Käytettävyystesti]]></category>
		<category><![CDATA[Käyttäjäkeskeinen suunnittelu]]></category>
		<category><![CDATA[Menetelmät]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blogi/?p=110</guid>
		<description><![CDATA[
Käytettävyyden psykologia -kirjan sanasto www-versiona.
Siirry kirjaimeen: A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö



Aa
Abduktiivinen päättely, abduktio (abduction)
on deduktiolle käänteinen päättely, jossa pyritään parhaaseen
selitykseen jostain ilmiöstä. Abduktiossa tehdään hypoteesi jostain,
joka halutaan selittää. Abduktio ei välttämättä [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2002/kaytettavyyssanasto/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Mikä on käytettävyystesti?</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2002/mika-on-kaytettavyystesti/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2002/mika-on-kaytettavyystesti/#comments</comments>
		<pubDate>Sat, 30 Nov 2002 08:43:22 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Irmeli Sinkkonen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Käytettävyystesti]]></category>
		<category><![CDATA[Menetelmät]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blogi/?p=227</guid>
		<description><![CDATA[Tuotteen käytettävyyden rakentamiseksi ja varmistamiseksi on olemassa suuri joukko menetelmiä. Näistä menetelmistä keskeisimmät ovat käyttäjien tehtävien, osaamisen ja toimintaympäristön selvittäminen ja dokumentointi sekä käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestaus. Käytettävyysmenetelmät voidaan useimmissa tapauksissa liittää lisävaiheiksi yrityksen perinteiseen tuotekehitysprosessiin.
Käytettävyystestaus on joustava menetelmä, jota muuntelemalla saadaan tuotteen käytöstä monenlaista tietoa. Sitä voi käyttää hyvin erilaisten tuotteiden testaamiseen. Teknillisen korkeakoulun [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2002/mika-on-kaytettavyystesti/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Käytettävyystestin suorittaminen</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2002/kaytettavyystestin-suorittaminen/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2002/kaytettavyystestin-suorittaminen/#comments</comments>
		<pubDate>Sat, 30 Nov 2002 08:40:35 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Irmeli Sinkkonen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Hyvät käytännöt]]></category>
		<category><![CDATA[Käytettävyystesti]]></category>
		<category><![CDATA[Menetelmät]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/blogi/?p=222</guid>
		<description><![CDATA[Käytettävyystestauksessa on karkeasti jaettuna kolme osaa:

Testaussuunnitelman laatiminen.
Käytettävyystestin suorittaminen.
Käytettävyystestin analysointi ja testiraportin laatiminen.

Käytettävyystestiin kannattaa liittää myös käytettävyyden arviointi. Näiden vaiheiden sisältö riippuu testityypistä eli ollaanko suorittamassa kvantitatiivista vai kvalitatiivista testiä.

Kvantitatiivisella käytettävyystestillä tarkoitetaan testiä, jossa mitataan käyttöliittymän laatua joko verrattuna annettuihin käytettävyystavoitteisiin tai johonkin verrokkituotteeseen.
Kvalitatiivisella käytettävyystestillä pyritään löytämään tuotteesta niin monta käytettävyydeltään ongelmallista kohtaa kuin mahdollista, ne [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2002/kaytettavyystestin-suorittaminen/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Luonnollinen dialogi graafisessa käyttöliittymässä</title>
		<link>http://www.adage.fi/blogi/2001/luonnollinen-dialogi-graafisessa-kayttoliittymassa/</link>
		<comments>http://www.adage.fi/blogi/2001/luonnollinen-dialogi-graafisessa-kayttoliittymassa/#comments</comments>
		<pubDate>Sat, 31 Mar 2001 21:00:13 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Irmeli Sinkkonen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Käyttäjäkeskeinen suunnittelu]]></category>
		<category><![CDATA[Menetelmät]]></category>
		<category><![CDATA[Ohjelmistot]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.adage.fi/julkaisut/blogi/?p=66</guid>
		<description><![CDATA[Nielsenin heuristiikkojen eli suunnittelusääntöjen ensimmäinen kohta on: &#8220;Käytä yksinkertaista ja luonnollista dialogia&#8221;. Tämä sääntö on ehkä kaikkein monimuotoisin ja vaikeimmin tyhjentävästi käytäntöön sovellettavissa. Se on myös erittäin tärkeä ja keskeinen periaate millaisen käyttöliittymän suunnittelussa tahansa. Mikälainen on luonnollinen dialogi?
Yksi tapa, jolla sääntöön pääsee käsiksi, on miettimällä negaation kautta niitä ei-luonnollisia dialogeja, joihin on törmännyt. Käytettävyystestauksessa [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.adage.fi/blogi/2001/luonnollinen-dialogi-graafisessa-kayttoliittymassa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>
