Sähköiset palvelut ja laitteet suunnataan edelleen noin 20-30-vuotiaille. Ikääntyvä suomalaisväestö on vaarassa pudota sähköistyvän yhteiskunnan ulkopuolelle. Yhä useammat palvelut siirtyvät tai ovat jo siirtyneet verkkoon ja palvelutarjonta kasvaa huimaa vauhtia. Myös monet uudet arkea helpottavat laitteet sisältävät tekniikkaa ja yksinkertaisen käyttöliittymän. Näiden laitteiden ja palveluiden kehittämisessä ei juuri ole otettu huomioon ikäihmisten tarpeita.
“Ihmisen oppimisen mekanismit ja omaksumiskyky muuttuvat ikääntymisen myötä. Jos ikäihminen on vuosikaudet asioinut pankkiautomaatilla ja painanut rutiininomaisesti aina samoja nappuloita samassa järjestyksessä, käyttöliittymän pienikin muutos voi saada hänet suunniltaan ja hän lakkaa käyttämästä palvelua”, käytettävyysasiantuntija ja kirjailija Irmeli Sinkkonen sanoo.
“Esimerkiksi Suomen valtio suunnittelee siirtyvänsä kokonaan sähköiseen laskutukseen vuoden 2010 alussa. On selvää, että tulevaisuudessa myös esimerkiksi verotus hoidetaan kokonaan sähköisesti. Jos käyttöliittymä on huono, miten vanhus selviää omasta veroilmoituksestaan ja maksuistaan?” Sinkkonen jatkaa.
Helppokäyttöisen verkkopalvelun suunnittelu -teoksen juuri julkaissut Sinkkonen toteaa, että ohjelmistoja ja laitteita tehdään edelleen teknologian ehdoilla. Tästä kärsivät ikääntyvien ohella myös esimerkiksi yritykset ja niiden työntekijät.
“Jos halutaan pitää ihmiset töissä pidempään, tulisi yritysten miettiä kahteen kertaan, millaisia uusia tietojärjestelmiä ja ohjelmistoja hankitaan. Turhan moni eläkeikää lähellä oleva työntekijä luovuttaa ja poistuu ennenaikaisesti työelämästä, kun eteen tulee uusi monimutkainen järjestelmä, jonka käyttö vaatisi opettelemista.”
Käytettävyystutkimuksiin erikoistuneen Adagen johtaja Irmeli Sinkkonen on suomalaisen käytettävyystutkimuksen pioneeri. Hän on tehnyt pitkän uran it-alalla ja vetänyt ensimmäistä suomalaista käytettävyyslaboratoriota Teknillisessä korkeakoulussa. Vuosikymmenten varrella hän on nähnyt asenteiden muuttuneen parempaan suuntaan, mutta vieläkään ei hänen mukaansa ymmärretä, mitä käytettävyys oikeastaan on ja miten se toteutetaan.
“Suurin osa verkkopalveluista ja mobiililaitteista on selvästi suunnattu noin parikymppisille nuorille. Hyvän, kaikille sopivan käyttöliittymän tekeminen ei ole ihan yksinkertaista, mutta jos siihen satsataan jo tuotekehityksen alkuvaiheessa, lopputulos on sen arvoinen – ja asiakkaat tyytyväisiä.”
Sinkkonen on julkaissut jo aiemmin käytettävyyteen liittyvää kirjallisuutta. Hänen teostaan Käytettävyyden psykologia käytetään laajalti myös oppikirjana.
Lisätietoa verkossa: