Minkä takia uuteen teknologiaan perustuvat tuotteet toistavat vanhojen virheet? On yleisesti hyväksytty tosiasia, että jokaisen uuden teknologian ensimmäisen tuotesukupolven käytettävyys on heikkotasoista. Tämä hidastaa uuden teknologian käyttöönottoa, sillä kukaan ei ole valmis ostamaan ylihintaista ja lähes käyttökelvotonta tuotetta.
Huonoja esimerkkejä löytyy esimerkiksi kodinelektroniikasta. Ensimmäiset markkinoille tulleet digi-tv-vastaanottimet olivat hankalia käyttää, toimivat hitaasti ja epävarmasti. Firmware-päivityksen jälkeen kotivastaanottimestani on tullut käytettävyydeltään siedettävä.
Toinen ajankohtaisempi esimerkki on HD DVD -terväväpiirtosoittimet. Luettuani useamman arvostelun Toshiban markkinoille tuomasta soittimesta olen vakuuttunut, että laitteen käytettävyys on niin huonoa, että itse en sitä suostuisi käyttämään. Hifi-lehden toimittaja kirjoittaa: “Käytettävyydeltään soitin on yksi surkeimmista tapauksista, mihin testaajanurallani olen törmännyt.”
Vastaavia surullisia esimerkkejä ovat WAP- ja MHP-palvelut sekä useat DVR-laitteet. Yhdistävinä tekijöinä epäonnisissa tuotteissa on uusi teknologia ja käyttäjätarpeiden sekä tuotetyypin hyvien suunnitteluperiaateiden sivuuttaminen. Tuotteita on suunniteltu teknologiavetoisesti unohtaen käyttäjät.
Näin ei tarvitse olla. Markkinoilla on hyviä esimerkkejä uuteen teknologiaan perustuvista tuotteista, jotka ovat käytettävyydeltään korkeatasoisia. Edelläkävijöitä käyttäjäkeskeisessä ja käyttäjälähtöisessä suunnittelussa ovat Apple ja Google. Myös Microsoft, Sony, Dell, Nokia ja HP ovat ottaneet vakavasti käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen kuluttajatuotteidensa suunnittelussa.
On täysin mahdollista luoda uuteen teknologiaan perustuva tuote, jonka käytettävyys ja käyttäjäkokemus on kohdallaan. Tämä vain edellyttää panostusta oikeisiin asioihin: käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun ja tuotteiden huolelliseen testaamiseen ennen markkinoille tuomista.
Hyvä esimerkki huolellisesta suunnittelusta löytyy pelikonsolien puolelta: Microsoftin Xbox 360 -pelikonsolin käyttöliittymän suunnitelussa hyödynnettiin yli sadan käytettävyystestin ja asiantuntija-arvioinnin tuloksia. Panostukset käytettävyyteen eivät ole menneet hukkaan.