Olen ollut Nokian puhelinten käyttäjä pitkään. Puoli vuotta sitten päätin kuitenkin hankkia SonyEricssonin (K750i) työpuhelimeksi. “Miksi ihmeessä valita viihdebrändin puhelin työkäyttöön” on tietenkin yksi hyvä kysymys, mutta sitä voi pohtia myöhemmin.
Nyt, kohtuullisen pitkän altistuksen jälkeen uskallan sanoa, että Nokian puhelinten käytettävyys on jonkin verran parempi kuin SonyEricssonin vastaava. Ero ei ole suurensuuri, mutta se on merkittävä.
SonyEricssonissa on loistavia ominaisuuksia. Esimerkiksi omille pikatoiminnoille omistettu painike keskeisellä paikalla, ja pikatoimintojen lisääminen suoraan pikatoiminto-menusta on hieno ominaisuus. Mutta ominaisuutta ei ole viety tarpeeksi pitkälle: päävalikon aukaisua tai pikavalintojen lisäystä ei saa pois pikavalinnoista. Tämä heikentää huomattavasti listan tehokkuutta. Pikavalintoihin ei myöskään saa “lopullista kohdetta”, esimerkiksi kalenterin saisi pikavalinnaksi, mutta minulle hyödyllisintä – eli viikkonäkymää – ei pikavalinnaksi saa.
SonyEricssonissa kahden tärkeimmän pehmonäppäimen merkitys menee navigoinnin tilan mukaan hieman ristiin. Ongelmaa pahentaa se, että jotkin puhelimen omat toiminnon – kuten herätyskello – eivät kohtele painikkeiden merkitystä yhdenmukaisesti.
Nokian puhelimissa on vähemmän “luovaa vapautta”, mutta toiminnot on pohdittu selkeämmin loppuun asti. Yhdenmukaisuus on tiukempaa – varmaan myös samalla rajoittavampaa.
Nokian uudempien mallien (S60-sarjan) “aktiivinen työpöytä” mahdollistaa viiden oikopolun tekemisen. Oikopolkuihin siirrytään samalla tavalla kuin mihin tahansa kansioon, ja oikopolut valitaan asetus-valikon kautta, kuten muutkin asetukset. Viisi oikopolkua ei ole aivan yhtä hyvä kuin seitsemän, mutta navigointi tuntuu helpommalta. Ja Nokian puhelimista en muista yhtään tilannetta, jossa puhelimen omien sovellusten painikkeiden merkitys olisi eronnut normista.
“Foolish consistency is the hobgoblin of little minds”, on joku viisas sanonut joskus. Yhdenmukaisuus lienee kuitenkin tärkein käytettävyyskriteeri. Nyt kun vielä saisi päätettyä, onko se myös tärkein käyttäjäkokemuskriteeri.