Esteettinen käytettävyys on haaste suunnittelijoille, jotka tähän asti ovat luopuneet toisesta toisen hyväksi.
“Nykyajan ihmisen on suodatettava joka päivä massoittain kuvaa ja tekstiä, tahtoi hän tai ei. Niitä tulvii joka suunnasta. Nykyisten ja entisajan painotuotteiden suurin ero on niiden määrässä, ei niinkään muodossa. Mutta kun määrä lisääntyy, muotokin muuttuu. Tietoa on omaksuttava nopeasti, ja siksi muoto on sovitettava nykyisiin elinolosuhteisiin.”
Edeltävä lainaus on Jan Tschicholdin vuonna 1928 julkaisemasta teoksesta Die Neue Typographie. Pamflettimainen teos loi modernin graafisen suunnittelun perustan, jossa muoto syntyy sisällön käyttötarkoituksesta ja jossa sisällölle pyritään antamaan mahdollisimman aito ja suora ilmaisumuoto. Tschicholdin mukaan, mitä vähemmän lukija kiinnittää huomiota lukemiseen, sitä parempi. Tavoitteena tulisi olla, että lukija ymmärtää mahdollisimman vaivattomasti tekstin merkityksen. Graafinen suunnittelu merkitsee Tschicholdille kuvallis-sanallisen viestinnän muotoilua siten, että se palvelee parhaiten vastaanottajaa ja käyttötarkoitusta. Tästä on kyse myös käytettävyyssuunnittelussa.
Tarkastelen seuraavassa esteettisyyden ja käytettävyyden suhdetta tuotesuunnittelussa. Osa tarkastelusta on yleistettävissä laajemmin graafisiin käyttöliittymiin. Esitän, että esteettisyys ja käytettävyys ovat kaupallisen suunnittelun keskeisiä tavoitteita ja että ne eivät sulje pois toisiaan. Toiseksi pohdin esteettisyyden ja käytettävyyden suhdetta sekä miten esteettisyys ja käytettävyys voidaan suunnittelussa yhdistää.
Esteettisyys ja käytettävyys suunnittelun tavoitteina
Käytettävyystutkimus on monitieteinen ala, joka edistää helppokäyttöisten tuotteiden kehittämistä. Se soveltaa eri alueiden kuten kognitiotieteen, psykologian ja viestinnän teorioita ja tutkimusmenetelmiä. Estetiikka taas on filosofian ala, joka tutkii taidetta sekä asioita ja tilanteita, joissa ilmenee esteettinen arvo tai esteettinen kokemus.
Tuotesuunnittelun tavoitteina esteettisyys liittyy keskeisesti tuotteen houkuttelevuuteen ostopäätöstä tehtäessä. Tuotteiden esteettinen vertailu korostuu ostotilanteessa, sillä yleensä tuotteen hyödyllisyydestä tai käytettävyydestä ei ole tietoa tai kokemusta. Moni on luultavasti valinnut esimerkiksi viinipullon pelkän etiketin perusteella ja saattanut pettyä viiniin. Mitä tämä kertoo meistä? Teemme valintoja usein hyvin vähäisen informaation perusteella ja pidämme esteettisyyttä laadun merkkinä. Yksinkertaisesti luotamme enemmän esteettisiin tuotteisiin.
Tuotteen todellista käytettävyyttä on vaikea arvioida tuote-esittelyn tai -esitteiden perusteella. Käytettävyys tulee esille tuotetta käytettäessä ja vaikuttaa esteettisyyden tavoin tuotteesta syntyvään käyttökokemukseen. Mikäli tuote on käyttötuote eikä niin sanottu “näyttötuote”, käytettävyys vaikuttaa luultavasti enemmän käyttökokemukseen kuin esteettisyys. Tarkasteltaessa tuotteen koko elinkaarta näyttäytyvät sekä esteettisyys että käytettävyys kaupallisesti tärkeinä suunnittelutavoitteina.
Esteettisyyden ja käytettävyyden suhde
Keskusteluissa esteettisyyden ja käytettävyyden suhteesta esiintyy näkemyksiä, joiden mukaan esteettisyyden ja käytettävyyden välillä olisi joko positiivinen tai negatiivinen korrelaatio eli riippuvuus. Joidenkin mielestä hyvä käytettävyys yhdistyy banaaliin tai suorastaan epäesteettiseen ulkoasuun. Toisten mielestä hyvä käytettävyys yhdistyy ennen kaikkea esteettiseen ulkoasuun. Väittäisin, että molemmat näkemykset ovat väärässä, sillä käytettävyyden ja esteettisen arvon välillä ei kokemukseni perusteella näytä olevan merkitsevää riippuvuutta: käytettävyydeltään huono tuote voi olla esteettinen tai epäesteettinen, kuten myös käytettävyydeltään hyvä tuote.
Käytettävyys ja esteettisyys eivät siis sulje pois toisiaan. Ennen kaikkea on mahdollista suunnitella esteettinen ja samalla käytettävä tuote. Tulos vaikuttaa triviaalilta, mutta siitä voidaan johtaa suunnittelun kannalta mielenkiintoinen päätelmä: tuotteen huonoa käytettävyyttä ei voida perustella sen esteettisyydellä eikä tuotteen epäesteettistä ulkoasua sen hyvällä käytettävyydellä. Käytettävyyden sijaan näennäinen käytettävyys, joka merkitsee käytettävyyden ensivaikutelmaa, näyttää korreloivan tuotteen esteettisen arvon kanssa positiivisesti. Näennäinen ja todellinen käytettävyys taas eivät merkitsevästi riipu toisistaan.
Esteettinen käytettävyys
Mitä sitten voisi olla esteettinen käytettävyys? Esteettinen käytettävyyden ei tarvitse olla kompromissi, vaan tuotteen esteettinen ulkoasu voidaan yhdistää hyvään käytettävyyteen. Tämä edellyttää esteettisyyden ja käytettävyyden asettamisen tuotesuunnittelun tavoitteiksi ja tavoitteet huomioivien suunnittelutyökalujen ottamista käyttöön sekä tavoitteiden toteutumisen seuraamista suunnitteluprosessin aikana. Hyödyllisiä suunnittelutyökaluja ovat muun muassa graafinen ohjeisto ja käyttöliittymäohjeisto, joiden kehittämisessä ovat olleet mukana sekä graafinen suunnittelija että käytettävyysasiantuntija. Valmiit ohjeistot helpottavat ja nopeuttavat suunnittelua, mutta niiden rajallinen sovellusala tulee muistaa. Tavoitteiden toteutumista käytettävyyden osalta taas voidaan seurata heuristisen arvioinnin, kognitiivisten läpikäyntien ja käytettävyystestien avulla.
Tuotteen käyttäjien tunteminen on edellytys esteettisen ja käytettävän tuotteen suunnittelussa, sillä kokemus esteettisyydestä ja hyvästä käytettävyydestä ovat käyttäjä- tai käyttäjäryhmäkohtaisia. Ei ole objektiivista esteettisyyttä, vaan pikemminkin vain subjektiivinen esteettinen kokemus, joka ilmenee eri tavoin. Subjektiivisuudestaan huolimatta esteettistä kokemusta voidaan tutkia objektiivisilla menetelmillä. Esteettisesti kaikkia miellyttävän tuotteen suunnitteleminen on vaikeaa, samoin kuin kaikille helppokäyttöisen tuotteen. Massatuotteiden kohtalo on päätyä keskinkertaisiksi. Mitä kapeammalle ryhmälle tuote suunnitellaan, sitä paremmin se voidaan kohdentaa vastaamaan käyttäjäryhmän käyttötarpeita ja esteettisiä preferenssejä, joita voidaan selvittää muun muassa käyttäjätutkimuksen menetelmillä.
Olen edellä perustellut, että esteettinen käytettävyys on mahdollista. Käytettävyyssuunnittelu pyrkii huomioimaan ihmisen rajallisen havainto- ja tiedonkäsittelykyvyn eikä sen pitäisi estää esteettisen kokemuksen syntymistä. Toisaalta hyvien esimerkkien puute viittaa päinvastaiseen. Miksi helppokäyttöisiä ja esteettisiä käyttöliittymiä on niin harvassa? Kysyin asiaa kollegalta ja hän vastasi, että kaikkihan niitä tekisivät, jos se olisi helppoa. Esteettinen käytettävyys on haaste suunnittelijoille, jotka tähän asti ovat luopuneet toisesta toisen hyväksi.