Rakenne ja muoto tappeli, kumpi voitti? Eli kun hyvästä rakenteesta tulee rumaa jälkeä.
Väitän, että jokainen verkkodokumentti muodostuu pyhästä kolmiyhteydestä: sisältö, rakenne ja muoto. Dokumentin sisältö on tärkein, rakenteen ja muodon tehtävä on vain ja ainoastaan tukea dokumentin sisällön muodostumista.
Muoto
Kolmesta määräävästä tekijästä muoto on helpoiten määriteltävissä. Muoto on se havainto, jonka lukija tekee tekstin pinnasta. Pinnan muodostavat käytetyt symbolit, värit, tekstuurit ja layout. Havainto on nykyisin pääsääntöisesti visuaalinen, mutta sokeilla käyttäjillä ja erilaisissa käyttöliittymäratkaisuissa havainto voi olla myös esimerkiksi kuuloon tai tuntoaistiin perustuva.
Muodon tehtävä on
- Välittää lukijalle tietoa rakenteesta
- Korostaa tärkeää, peittää vähemmän tärkeää
- Antaa esteettistä mielihyvää
- Välittää kokonaisviestin niitä osia, jotka eivät ole koodattavissa sanoiksi tai dokumentin sisältökuviksi
Vaikka jokainen havainnoitsija on yksilö, ja jokainen havainnointitilanne uniikki, on estetiikan ja havaintopsykologian tutkimuksen kautta osoitettu monia ihmisille yhteisiä prosesseja havainnon tekemisestä ja havaintojen arvottamisesta.
Rakenne
Rakenne on kokoelma yhteisesti sovittuja sääntöjä, jotka helpottavat dokumentin laatijan ja lukijan kommunikaatiota. Rakenne lähtee yksityiskohtaisista, tarkoista säännöistä, kuten sanojen oikeinkirjoituksesta ja lauseiden ja virkkeiden kieliopista. Lauseiden suhde toisiinsa, eli kappaleiden muodostaminen on osittain ohjeistettavissa tarkasti, osittain opittuja tapoja ja sääntöjä. Useamman kappaleen kokonaisuuksien laatimiselle on ala- tai kulttuurikohtaisia sääntöjä, kuten esimerkiksi yrityksen sisäisen dokumentin rakenne, tai tieteellisen raportoinnin yleisesti hyväksytyt tavat.
Rakenteen tehtävä on
- Laittaa dokumentissa yleensä olevat asiat oikeaan paikkaan muuhun dokumenttiin nähden
- Auttaa lukijaa tunnistamaan yhtäläisyydet ja erot muihin samassa kulttuurissa laadittuihin dokumentteihin
- Hahmottaa sisällön osien suhdetta toisiinsa
Dokumentin laatijalla voi olla tavoitteena tehdä aivan toisenlainen rakenne, kuin lukija odottaa saavansa. Jos tämä tavoite on nähtävissä dokumentin muodosta, ja jos muoto visualisoi rakenteen helposti omaksuttavalla tavalla, voidaan eriävistä tavoitteista ja odotuksista riippumatta saavuttaa toimiva kommunikaatio. Jos rakenne sisällytetään vain implisiittisesti dokumenttiin (eli jos rakennetta ei visualisoida muodon kautta), katkeaa kommunikaatio.
Eri sisällöt edellyttävät erilaisia rakenteita, toisaalta vaatimalla yhdenmuotoinen rakenne saadaan sisällöistä toisilleen vertailukelpoisia. “Oikean” tavan valinta on tapauskohtaista.
Sisältö
Pelkkä dokumentti on informaatiota. Sisältö on dokumentin käyttäjän, eli lukijan, dokumentista muodostama tulkinta. Sisältö muodostuu vasta lukuhetkellä, ja siihen vaikuttaa lukijan aikaisempi tietämys, “kysymykset” joihin lukija etsii vastausta, ja tulkinnat jotka hän tekee dokumentin informaatiosta, rakenteesta ja muotoilusta.
Perinteisesti, etenkin tietotekniikka-alalla, sisältönä on pidetty vain dokumentin sisältämää tekstiä, joissain tapauksessa myös kaavoja ja kuvaajia. Tämä näkemys sopii viestinnän prosessiajatteluun. Sisällön määritteleminen dokumentin käyttötapahtuman kautta vastaa pitkälti viestinnän semioottista tulkintaa. Yksittäisen dokumentin voidaan katsoa muodostavan merkityksiä myös ennen dokumentin lukemista (koska se on voinut vaikuttaa muiden kirjoittajien dokumentteihin), ja lukemisen jälkeen (muistin, oppimisen, assosiaation ja lisämateriaalin kautta). Aikaan sitomaton sisällön määrittely muistuttaa kirjallisuuden intertekstuaalisuuden käsitettä.
Koska muodon ja rakenteen on määrä tukea sisältöä, ei sisällölle voida määrittää tehtäviä samalla tavalla kuin muodolle ja rakenteelle. Sen sijaan, sisältö
- antaa vastauksen kysymyksiin
- tarkentaa, laajentaa tai muokkaa olemassa olevia kysymyksiä
- muokkaa lukijan kuvaa itsestään, muista ihmisistä, ilmiöistä tai koko maailmankaikkeudesta
- luo uusia kysymyksiä
Yhteenveto
Verkkodokumentit ovat osa ihmisten välistä viestintää. Verkossa olevien dokumenttien muodon, rakenteen ja sisällön suhde toisiinsa on tärkeämpi kuin esimerkiksi paperilla olevien, sillä dokumenttien käyttöympäristöt vaihtelevat paperisia dokumentteja enemmän, ja dokumenttien sidokset toisiin dokumentteihin ovat laajemmat.
Verkkodokumenttien muodon voidaan katsoa olevan paperille painettuja serkkujaan keinotekoisempi (jokainen tekniikat hallitseva voi laatia hyvin rakennetulle dokumentille haluamaansa ulkoasua, jopa rakennetta), mutta rakenne on verkossa määrätympi (erilaisten selainohjelmien pitäisi pystyä näyttämään dokumenttien informaatio ja rakenne riittävän tehokkaasti).
Joissain tapauksissa monet erilaiset rakenteen korostuskeinot toimivat yhdessä huonontaen muotoa niin paljon, että lukutapahtumasta tulee epämiellyttävä. Ohjeeksi tämän tilanteen välttämiseksi
- Yksi korostustapa per muuttuja riittää. Jos esimerkiksi tummennat tekstiä, älä muuta sen pohjaväriä
- Korosta vain kolmea muuttujaa. Kolme tärkeintä muuttujaa ovat (tapauskohtaisesti)
- Otsikot ja kappaleet
- Dokumentin tärkeimmät kohdat
- Linkit
Toki, osaava graafikko voi korostaa vaikka kuinka monta muuttujaa. Tällöin on kyse koulutuksesta tai muuta kautta saadusta osaamisesta
- Jos käytät värejä, suosi pintojen korostamista.
Yksittäisen sanan korostaminen aiheuttaa yhteydessä muihin korostukseen epämiellyttäviä sekalaisia muotoja. Kokonaisten rivien korostaminen liehureunuksella aiheuttaa kummallisia tikapuurakennelmia, joista silmä ei tahdo päästä eroon. Ongelmaksi muodostuvat myös jälkikuvat, jotka ovat kuitenkin oma kokonaisuutensa.