Tietokoneohjelman, TV:n kaukosäätimen tai kännykän käyttöliittymä on laitteen se osa jonka käyttäjä näkee. Käytettävyydeltään hyvän laitteen käyttöliittymä on helppokäyttöinen, tehokas ja miellyttävä. (lisää…)
Rakenne ja muoto tappeli, kumpi voitti? Eli kun hyvästä rakenteesta tulee rumaa jälkeä. (lisää…)
Ihmisten hämääminen on yksinkertaista ja mukavaa. Ympäristömme on pullollaan kivoja mahdollisuuksia jekuttaa tyhmää käyttäjää. Vitsihän löytyy loppujen lopuksi kertojan silmästä. (lisää…)
Vasta käyttökonteksti muodostaa dokumentin. (lisää…)
Yksinkertainen oletus: tämä mitä luet nyt on dokumentti. Eli mitä luet nyt? (lisää…)
Ikonimaalaus on kuva, joka toteuttaa tiettyjä symbolisia sääntöjä tietyn kulttuurin sisällä. Esimerkiksi uskonnollisia (ortodoksit) ikoneita säätelevät monet säännöt (kyyhkynen pyhän hengen symbolina). Jokaisella kulttuurilla on omat sääntönsä. (lisää…)
WWW-palveluiden ja sovellusten suunnitteluun sopii erittäin hyvin iteratiivinen tuotekehitysprosessi. Iteratiivisessa prosessissa tuotetta tai palvelua kehitetään ja testataan nopeissa sykleissä. (lisää…)
Nielsenin heuristiikkojen eli suunnittelusääntöjen ensimmäinen kohta on: “Käytä yksinkertaista ja luonnollista dialogia”. Tämä sääntö on ehkä kaikkein monimuotoisin ja vaikeimmin tyhjentävästi käytäntöön sovellettavissa. Se on myös erittäin tärkeä ja keskeinen periaate millaisen käyttöliittymän suunnittelussa tahansa. Mikälainen on luonnollinen dialogi? (lisää…)
Talon oman GUI-tyylioppaan eli käyttöliittymästandardin luominen on kohtuullisen iso ponnistus, mutta sen tekeminen kannattaa. Tyylioppaan tekee usein tuotteen kehittäjäorganisaatio, mutta sen voi tehdä myös tuotteita ostava organisaatio liittääkseen sen vaatimuserittelyyn. Tällöin tuotteen toimittavan yrityksen on noudatettava sitä kaupan saadakseen. Näin sellainenkin yritys, joka teettää tietojärjestelmiä useassa yrityksessä saa tuotteistaan yhtenäisiä. (lisää…)